~Helsinki Winner 2013~

Kirjoitan messarista näin päivä kerrallaan, sillä viikonloppu oli niin pitkä, ettei mielenkiinto riitä jokaiseen erikseen...

 Perjantai:

Dunaszigeti Hajnal White Lily, "Zumba" ERI3

Tiny Tunes Baloo, "Bosse" ERI1 SA NUK1 PU1 VSP SERT CACIB HeW-13

Junior handlerissä Mantan kanssa kahdeksan parhaan joukkoon, reilusta neljästäkymmenestä handleristä!!! Niin ylpeä, niin itsestä kuin koiristakin!

Bosse:

Ehdin juuri kehuskella, kuinka kauniisti Bosse menee kaikkien kanssa. Kehässä... Se etsi katseellaan koko ajan äitiä. Liikkeissä se teki ylimääräisiä kiepahduksia, pomppuja... Tuomari palkitsi sen, koska oli temperamenttisempi kuin toinen. Mutta ongelmana edelleen se kirsun vaalea pigmentti... Arvostelussa oli myös "excellent handling" Mikä miellytti minua kovasti. Tuomari oli kotoisin Italiasta.

Zumba:

Koiruus meni taas kerran loistavasti. Yksilöarvostelun jälkeen, se sai hassun hepulin & pyöri sinne tänne. Sekopäitä molemmat! Seisotus oli taas vapaana, onnistui myöskin hienosti. Arvostelussa oli myös taas "excellent handling"

 



© Hanna-Maria K. Kuvasta tuli ihan hassu lisäysvaiheessa. Alkuperäinen paljon
parempi laatuinen...

Manta:

Kehään meno  jännitti ihan hirveästi. Yritin pitää mieleni kasassa. Lähdin kolmannessa ryhmässä, ensimmäisenä. Tykkäsin, sillä haluan yleensä näyttävän sisääntulon, pidän niistä. Etenkin nyt kun oli iso kehä, kauniilla & ns. ammattimaisilla valaistuksilla. Suurin hämmästys kuitenkin oli, kun Manta ei mennytkään remminmitan edellä! Se meni vain pikkuisen edellä, mutta toisaalta sain sen siten paremmin hallittua,  jotta pystyisin keskittymään itseeni & tekemiseeni paremmin. Kun vihdoin pääsin paikalleni (kehä oli todella iso) niin laitoin Mantan seisomaan mahdollisimman nopeasti. Tuomari oli vielä katsomassa kehään tulijoita, mutta tiesin että siihen ei menisi kauaa. Pian tuomari pyysi kerran ympäri, & sysäsin vain sekunnin tai pari remmin kanssa,  ja se oli sitten menoa! Muistan vain, että meinasin  juosta kameraa päin... Yksilöarvostelu meni hyvin, kunnes... Remmiä kerätessäni, tuomaria kuunnellessani, tiputin remmin. Hämmästyin mutta nostin remmin,  ja ajattelin, että nyt en pääse edes  jatkoon... Sitten edes takaisin, & kiitos.

TOP20 Eli ensimmäinen kerta, kun pääsin  jatkoon:

Tulin viimeisenä, sillä meinasin myöhästyä koko systeemistä, syystä tai toisesta, en enää muistakkaan. Siellä sujui hyvin. Tuomari otti kahdessa osassa ympäri. Vielä viimeiset seisotukset, ja tuomari valitsi kahdeksan parasta. Olin niiden joukossa!!



TOP8 Toinen kerta kun pääsin jatkoon:

Tuomari pyysi koko porukkaa ympäri. Sitten jälleen seisottamaan, ja sitten tuomari pyysi edes takaisin kaikkia, vuorotellen. En edes muista, jäinkö tuomarin ja koiran väliin. Voi olla että vaihdoin kättä, en muista. Se oli hetki, jolloin ei miettinyt mitään sellaista. Yllätyksekseni, tuomari vaihdatti koiria. Sain pienen ja ihanan pystykorva Helmin, klaini tai mitteli. Helmi asetteli itsensä todella kivasti, ja muistin valmennusviikonlopulta pieniä kikkoja pystykorvista. Tosin, olin kahden vaiheilla, pidänkö remmiä löysällä myös liikkeissä. Vieressä näette lopputuloksen, joka on omasta mielestäni varma vierailla koirilla (kireä remmi siis).

Ikimuistoinen viikonloppu! Elämäni ensimmäinen messari. Olen yllättynyt, monella eri tapaa. Kirjoitan jokaisesta messarin päivästä erikseen. Joulu pitää tällaisen "ikuinen tonttu" ihmisen kiireisenä. Pitäisi ottaa koiristakin joulukuvat... Hohhoijaa...
Viereinen kuva, © Hanna, taas.





Ja jotta tämä homma ei menisi ihan överiksi, kuva myös Bossen ROP- kehästä:

Kamerani laatu on rakas. Pitäisiköhän tehdä myös uudenvuoden lupaus, ja opetella seisottamaan Bosse? uiva kastike... ROP-Keira, VSP-Bosse, Onnea Susanna, sekä kasvattaja Marjut, kennel Luminosa!!!

Onnea myös Hanna, joka pääsi TOP30 bichon Leonan kanssa. Hienosta suorituksesta onnittelut myös Emmalle, ensi vuonna jatketaan, eikös? Onnittelut myös Ada! ja muut, jotka tätä tekstiä kirjoittaessani unohdan... yllätys.

~Joulun juhlaa~

Kulunut viikko, ja viime viikkokin on tuntunut asteen raskaammilta. En toisinaan anna sen häiritä, yritän vain unohtaa kaiken tapahtuneen. Tai jotai, sinne päin. Kaksoslapsista tuli enkelikaksoset, ja he ovat koko ajan ajatuksissa.

Ensi viikon loppuun mennessa, työstän Näyttely&Kilpailukalenterin loppuun, sen löydätte sitten tuolta kategorioista. Tänään aloitan jo hieman. Mielessä on pyörinyt myös Koirat- sivulle esittely kaikista koirista: Seisontakuva, pääkuva, ja joka muu kuva, tiedot, tuloksia, tekstuaarit...

Tulen juuri lenkiltä. Mukana oli Näpsä, Fixu, Manta, Maisa ja Missi. Koirat saivat peuhata oikein olan takaa, mutta leikit loppui lyhyeen, kun asteet olivat plussan puolella, ja lumi tarttui Näpsän turkkiin armoitta. Epäilemättä. Näpsä taitaa nyt vihata lunta. En edes epäile :D

Itse on pakko kirjoittaa Näpsän match show tulokset jonnekin muistiin, etten vain unohda niitä.

Merikarvia MS 25.8.2013 PUN2 JH1

Kankaanpää MS 1.9.2013 PUN-,

Kankaanpää MS 22.9. PUN3

Yyteri ??.?.2013 PUN4

Pori MS ??.?.2013 PUN

Merikarvia MS 1.12.2013. PUN2

Nämä tiedot katsoin siis ruusukkeista, päivittelen niitä tuohon :)

Ensi vuodelle suunnitteilla KSKY:n nuorille Junior handler- kurssi, jonka vetäjänä toimin. Kurssi olisi kuusi kertaa, ja sinne pääsee 4-8. Jos osallistujia olisi tulossa enemmön, pidetään kaksi kurssia, joiden ajankohta on muutoin sama, mutta toinen on ensin, ja toinen suoraan sen jälkeen. Yksi kerta on noin tunnin tai puoli toista. Kurssilla käsiteltäisiin aiheita:

*Erilaiset koirat

*Handlerin ja koiran kehäkarisma

*Kilpailutilanne

*Liikkeet ja seisotus

*Hyvä handleri

Ikähaarukka on 9-17v. Osallistujamäärästä riippuen, tästä voidaan poiketa. KSKY:n jäsenille kurssi on ilmainen, mutta "ulkopuolisille" kehitellään jotain maksua. Mikään tiedoista ei vielä ole virallista, joten... Ei syytä panikointiin. KSKY:n nuorille teen varmaan oman kategorian, myöskin. :)

Äitin ottama kuva Hämeenlinna RN 5.10. ja kuva tietenkin iPad laatua :P

Hyvää joulua!!!

~Ajan armoilla~

Viikko Lanzarotella meni hujauksessa ohi. Kaikki eläimet liskoista lintuihin, kissoista koiriin tuli kuvattua niin huolellisesti, että äiti ei kauheasti ihastunut ideaan. Maisemat, autot, laivat, rakennukset tuli ikuistettua mun muistikortille, joka vetelee viimeisiään, sillä muovikuori systeemi alkaa hajota päältä. Kuvat on pelastettu tiukille. Tarkoitus olisi ladata maisema tms. Kuvia meidän imguriin, mutta porukka tuntee mut: siihen menee aikaa.

Jyväskylä KV 16.11.2013.

Dilina Royal Black Swan, "Lordi" EH1
JH-, Bossen kanssa.
Lordin kanssa meni omasta mielestä ainakin tosi hyvin. Lordi keskittyi muhun, ja oli tarkkaavaisena, eikä ihastellut ympäristöä. Siitä voisi jopa tulla jotain! Bossen kanssa säädin turhaa. Siirsin koko ajan jalkaa sinne tai tänne, häntää tuonne ja sinne. Sen takia arvostelussa oli paljon EHta, yleisvaikutelmassakin oli EH. Tuomari kuitenkin kehui erinomaisella yhteistyöllä. Myönnän, ei ollu mun paras JH- kilpailu. Ei, ei sinne päinkään.

Merikarvia Match Show 1.12.2013.

Daloro Gardens Qubella, "Maisa" PUN4
Sarahill Everlasting Love, "Näpsä" PUN2
"Miisa" auspai, jonka nimi oli jotain, mitä en muista, PUN-,
Miisan kanssa oli hauskaa. Pennut on jotenkin niin "hölmöjä" et ne ei välttämättä edes tajua olevansa vieraan kätösissä. Miisa tuli mukaan pirteänä ja iloisena, takaisin tullessa Se oli jo aika-väskä. Näpsää ällötti tuomari jälleen. Tosin tuomari onneksi nosteli ja semmoista, jotta saisi kokemusta, niin ei siitä ollut niin järkyttynyt. Liikkeissä meni jälleen remminmitan edellä, mitä olen vähän yrittänyt kouluttaa pois, kun villakoirallahan pitäisi remmin olla löysällä, korvan alta. Näpsän mielestä pitää painaa samalla lailla kuin Manta, remmin edellä! Näpsä on oppinut aseteltuna seisomista, tai ainakin seisominen on mennyt parempaan suuntaan. Maisa oli tällä kertaa iloisempi kuin viimeksi sisämätsäreissä. Häntä nousi korkealle liikkeissä ja sekin meni remmin mitan edellä, aina välillä. Heh, punaisten kehässä oltiin tulossa kohti pöytää ja mä vilkaisin tuomaria, niin Maisa pomppaa pöydälle! Pysähtymättä valssaan itseni ympäri ja lasken liikkeessä koiran maahan, tuomarin huomaamatta tapahtui siis koko tapahtumasarja. Ja koko ajan liikkeellä!! Tällä kertaa Maisa oli iloisempi kuin yleensä, mistä olen todella ylpeä. Ensi postaukseen Maisan ja Näpsän rakennekuvia!! Jyväskylästä tulossa huskien ja pommien rotukehiltä kuvia! Sunnuntaina tullaan Mantan kanssa Lempäälän agilitykisoihin. Iik!! Jouluja ja näkkäriin!!

~En halua esittää itseäni, vaan koiraani~

Junior Handler

Olen poiminut pitkin nettiä kysymyksiä, joihin tahdon vastata, kertoen samalla hieman itsestäni.

Mistä handler"urasi" alkoi?

- Innostus on aina ollut. Vaikka nuorempana hevoset oli se ykkösjuttu, tajusin myöhemmin, että koirat osaan paremmin. Ensimmäisen kerran kehässä olin kuitenkin bichon frisé nartun Minin kanssa, tuloksella EH. Kyseessä oli Honkajoki RN, vuosi nakki ja muusi. Seuraavana päivänä esitin westien, Nalan, myöskin tuloksella EH. Molemmat laatuarvosanat olivat hieman trimmaamisesta kiinni. Ensimmäisen kerran aivan vierasta koiraa handlasin viime vuonna löwchen kehällä. Kyseinen koira oli paras uros, mutta ROP- kehässä kasvattaja esitti koiran. Esitin samalla kerralla myös löwchen nartun kasvattajaryhmässä. Kokemus oli ikimuistoinen!! Vieraita koiria olen alkanut handlaamaan paljon vasta tämän vuoden puolella. Kävin valmennusviikonlopulla, ja siitä sana lähti eteenpäin. Valmennusviikonlopun jälkeen itselläni oli aivan järkyttävä into lähteä esittämään jokaista koiraa, mitä maa päällänsä kantaa. Siitä lähti myös idea Vaasaan: Esitin ensimmäistä kertaa äitini koiran, Bossen. Bossen toiset näyttelyt, ja paras uros toinen, vara-sertillä. Vaasassa sijoituin myös junior handlerissä ensimmäistä kertaa, vaikka kyseessä oli vasta toiset kisani! Suurimpina avunlähteinä on luultavasti toiminut aussikennel Glenhouse's, sekä mopsikennel Hongotar. Glenhousen koiria handlaan melkein joka näyttelyssä, samoin Hongottaren. Muutamia "vakiokoiriakin" on ajan myötä kehittynyt.

Mikä on vaikeinta koirien esittämisessä?

- Persoonan tunnistaminen. Koira voi olla kehän ulkopuolella aivan erilainen, kuin kehässä. Junior handlerissä olen muutamaan otteeseen saanut vaihtokoiran, ja siinä kohtaa ei juuri ole aikaa tutustua koiraan! Sain joskus vaihdossa shetlanninlammaskoiran. Agilitykilpailuista muistan, että jotkut niistä olivat tykkejä radalla, ja luultavasti arkoja. Siksi yritin antaa koiralle mahdollisimman paljon tilaa. Juttu eteni hyvin, ja kivaa oli. Koiraan pitäisi tutustua sekunneissa, ohikiitävässä hetkessä. Niissä muutamissa sekunneissa tulisi tietää, pitääkö koiraa viedä "hirttämällä" vai löysällä hihnalla. Monille koirille tämä on todella tärkeä asia. Fixu menee löysällä remmillä nykyään liian etupainoiseksi. Maisa taas inhoaa, jos remmi on kovin kireä, silti sen kanssa on mentävä "hirttämällä". On vaikea tietää, voiko sen jalkoihin koskea vieraat, tai ylipäätänsä voiko koko koiraan koskea. Ainakin Zumban sisko, Tuksu "loukkaantuu" syvästi, jos sitä alkaa asettelemaan.

Mikä on mielestäni tärkeintä koiran esittämisessä?

- Hillitty, mutta tyytyväinen kokonaisuus. Tyytyväisyydessä on pientä iloisuuttakin, ja kokonaisuudesta näkee, että juttu on hauskaa. Sitä kuitenkin hillitään, jotta hommasta tulisi esityskelpoinen. Tiimityönä handleri ja koira etenevät lähdöstä maaliin, kokonaisuutena, jonka tulisi kertoa yleisölle, miten juttu rakentuu. Hillityllä en tarkoita, että koiraa ei saisi kehua/innostaa, ja tyytyväisyydellä en tarkoita, että "on tää mun koira iha jees...." vaan sitä, että ei tarvitse irvistää hymyillessään. Inhoan sitä näkyä JH-(sekä rotu-)kehässä, kun handlerit yrittävät liikaa, ja juttu on mautonta. Koko ajan on pakko hymyn ulettua  takaraivoon, ja olla teennäinen. Se on jo aika mielistelevää, en itse ainakaan pitäisi, jos olisin tuomari, ja handlerit olisivat koko ajan mielistelemässä. YÖK!!!

Miten ja milloin aloitan tutustumisen koiraan?

- Riippuen tilanteesta. Saapuessani paikalle, yritän heti lähteä katsomaan sen päivän handlattaviani. Jos koira on jo ollut minulla handlattavana, teen pienen kertauksen: Tilan salliessa kokeilen liikkeitä, seisotan, ja katson hampaat. Jos koira on arka ja pelokas, minulle ehkä vieras, pyrin rauhoittelemaan sitä, ja pienet koirat pääsevät syliin, ja sitten vain ollaan ja hengaillaan. En harjoittele aran/pelokkaan koiran kanssa, pettäisin vain sen luottamuksen.

Miten yritän oppia lisää?

- Tärkeimmäksi oppimismateriaaliksi olen todennut muiden suoritusten seuraamisen, ja etsin niistä mahdollisia virheitä&kikkoja. Omaa suoritustani seuraan kuvista. Kotona otan jopa videotodisteen, aina uudelleen ja uudelleen, kunnes juttu alkaa sujua. Mätsäreissä menen moikkaamaan melkein jokaista, yleensä niitä "omien rotujeni" omistajia. Yleensä rotuina ovat australianpaimenkoria, saksalainen, puudelit, pystykorvat ja sen semmoiset. Melkein kaikki koirat, jotka katsovat minua syvälle silmiin. Siinä tulee samalla juteltua rodun harrastajan kanssa, ja saa uusia tuttuja.

Miten erotun muista handlereistä?

- Kysymys laittoi miettimään. Vastaukseksi ei kelpaa: "Otan kuvia handlattavistani" tai "En tiedä". Aloin miettimään tarkemmin. Haluan tutustua koiraan perinpohjin. Se ei ole ohimenevä lelu, joka unohdetaan parin päivän jälkeen. Haluan että koiralla on mukavaa ja kivaa kehässä, ja että se tietää, että kehässä katsotaan vain sitä. Kehässä on sen aika loistaa, oli siellä kuinka monta muuta tahansa. En halua esittää itseäni, haluan esittää koiraani.

 

Ajankohta oli enemmän kuin hyvä :D

 

Tyyppi tosissansa uskoo vetävänsä veneen maille, järviki on jäätyny!! :D

 

Nähdään, viimeistään Jyväskylässä lauantaina 16.11. !! :)

~Valon kuvaamaa~

Ensin kuitenkin...

Match Show Yyteri 27.10.

Daloro Gardens Qubella "Maisa" SIN1 BIS4
Tuomari arvosti liikkeitä todella paljon. Maisa tosin oli hieman muissa maailmoissa, häntä oli alempana kuin yleensä, eikä oltu niin iloisia kuten aina. Best in Show oli melkein kärsimystä, mutta Maisa rentoutui häkissä, kainalokaverinaan Näpsä.
Sarahill Everlasting Love "Näpsä" SIN4
Näpsän ensimmäinen kerta, kun se sai sinisen. Tyytyväisiä ollaan! Puudeli esiintyi loistavasti, todella iloisenakin. Enkä alkanut tippaakaan asettelemaan, täysin vapaasti koko ajan (okei pöydällä mutta eriasia)

Näpsän kuvassa muuten näkyy mun idea numerolapun pidikkeen paikasta. Tai jotkut sitä käyttävätkin. Laitoin sen tosiaan jalkaan, kun toi on tyhmä tarratsydeemi, ja olisin sen käteen laittamiseen tarvinnut kaksi kättä. Joten, näin nyt. Näpsä muuten pesty viikkoa ennen tuota kuvan ottamista, joten... Mutta trimmaus on mun käsialaa, takamus meni hieman pieleen.

 

Saa nauraa! Innostuin taas kuvaamisesta. Tarkoitus olisi ostaa uusi putki, jotain mallia 50-(100-300)mm. Tamron/Canon/Sigma. Tai en mä tiedä. Katsotaan nyt mitä tästä tulee. Senpä takia, lisäilen nyt kuvia, mitä olen ottanut. Ottaisin myös vastaan ehdotuksia hyvistä objektiiveista, jotka ei kuitenkaan maksais hulluja. 350euroa on jo aika korkea hinta... :D En kuitenkaan ole mikään the Ammattikuvaaja....

 

 

Tuusulan ROP bolo. En saanut kuvia taaskaan isoiksi :(

Taiteellista

Luulin ihan julkaisseeni kirjoituksen. No, tälle päivälle kaksi kirjoitusta :)

 

~Kaiken olennaisen keskellä~

Seinäjoki KV 19.10.

Australianpaimenkoirat:
Glenhouse's Toccata "Manta" ERI2 SA AVK2 PN3 VA-SERT
Glenhouse's Amazingladyluck "Fixu" ERI2
++Manta Glenhousen kasvattajaryhmässä : ROP KAS
Aamuruskon Pauhaava Sydän "Leevi" ERI1
Vanhaenglanninlammaskoira:
Griland Playful Girl "Zigi" ERI1 SA JUK1 PN3 VA-SERT

Stoori Mantasta:
Esiintyi tosi kivasti, vaikka itse sähläsin omiani, jollain asteella aika paljon, ainakin omasta mielestäni. Äiti väitti että veti liikaa remmistä, mutta sain kannustaa koko ajan, että remmi olisi edes suora. Hirveän löysällä oli, aika usein. Tuomarin sanomaa:
"Jos korvat olisivat matalemmat, olisi ollut päivän paras narttu. Ihana luonne, ja kaunis koira, jolla hyvät liikkeet" Lopussa ne sitten vielä lässyttelivät.
Tarina Fixun päivästä:
Että mua ketutti. Ipana vahtasi koko ajan nameja maasta(lattialta) eikä yksittäisliikkeistä tullu löysällä hihnalla mitään! Mua NIIN ärsyttää kun kiirhedin, enkä laittanu sitä pantaa ylös, et voisin vetää "hirttämällä". Ryhmäliikkeisiin sitten korjasin, onneksi... Nätisti se sitten lopuksi liikkui. Manta muuten "hävisi" Avoimissa Fixun puolisiskolle, Tysonin pennulle ;)
Tarina Leevin kehästä:
Leevin kanssa oli jälleen niin kivaa! Se on yks niistä harvoista koirista, joiden kanssa mä tunnen itseni kehässä samanlaiseksi, kuin oman koiran kanssa. Tosin, ollaan me jo niin paljon kierrelty, loppujen lopuksi. Äitikin sanoi, että en enää sählännyt Leevin kanssa omaa sooloa. :D
Team Glenhouse's:
Tällä kertaa ei onneksi pyydetty edes takaisin :D rotukehät on siihen aivanliianpieniä!!! Tuuloksessa melkein talloimme toistemme ja koirien jalkoja. Tällä kertaa meni todella hyvin! Manta jaksoi pönöttää suht hyvin, ja saatiin tassut kivasti vierekkäin, samalle "viivalle"
Zigitan stoori:
Zigin mielestä koko juttu oli ihan tyhmää. Miks mun pitää mennä ton kans, ku mami on tuolla?? Onneksi se silti koko ajan tuli, ja tuntui koko ajan menevän paremmin. Seisominen sujui hyvin, mutta todettiin, että venytin sitä liikaa (mitä olin tosin pelännytkin...) mutta viimeistään messarissa mä muistan sen... Seisominen sujui muuten hyvin, jaksoi pönötellä siinä tuomarin nokan edessä ;)

Päivä rullasi eteenpäin. Ryhmäkehiin ei jääty, vaan heti kun aussit loppuivat, niin lähdettiin Kotia kohti. Näin Mintunkin siinä päivän aikana, ja myös muita tuttuja :)

Seinäjoki KV 20.10.

Dunaszigeti Hajnal White Lily "Zumba" ERI1 SA PN1 ROP CACIB
Igaz Gyöngyzem Ariel "Beltsu" ERI1
Lovely Lion Zora "Hupsu" ERI1
Lovely Lion Bush "Kepponen" T
Dilina Royal Black Swan "Lordi" H
JH-, Zumba

Zumba:
Kehässä keulittiin ja seisottriin vapaana. Jännitys kasvoi koko ajan, kun niitä "sijoituksia" tuli hiljalleen. Valionartuissa olikin kolme kansainvälisen sertifikaatin hakijaa! Huhhuh!
Beltsulainen:
Toinen kerta kun mä handlaan Beltsua. Viimeksi se oli VSP. Tosin, mieltä lämmittää, kun tuomari harmitteli, kun ei antanut SA:ta kyseiselle koiralle, kun Zumban kanssa oltiin arvostelussa. Beltsun arvostelussa lukee: Esitetään hyvin, josta olin erittäin ylpeä! Vaikka meidän tyyli vaihteli, kun Beltsu olisi vahdannut mamia... Silloin se olis venyttäny ittensä muodottomaks... Mut joo, kivaa oli!
Hupsuhöpsö:
Mun valmennusviikonloppukoira :P Esiintyi kivasti, ja iloisesti. Olin NÄIN onnellinen,kun erinomainen pläjähti! Hupsu oli niin huonossa karvassa, että lupasin olla onnellinen pelkästä EH:sta! Tuomari harmitteli Beltsun&Zumban luokkien ajan, kunei antanut Hupsulle SA:ta. Loppukuvien aikana jutusteltiin, että kyseinen tuomari antoi Zumballe viimeisen SERTin valioitumiseen, ja tämä junnu vai nuorten luokan koira, oli avointen nartun pentu.
Kepponen:
En esittänyt, vaan omsitaja Riina esitti Kepposen. Tyydyttävä tulikin hampaista, mikä ei ollut millään tavalla yllätys, Kepposen hampaat on vähän "väärässä järjestyksessä rivissä" :D
Lordi rokkaa:
Esiintyi yllätys yllätys hienosti. Tuomarin käsittelyssä ei juuri edes mulkoillut! Seisominen olikin sitten rankkaa, kehän ulkopuolella oli kaikkea kivaa! No saatiin me jotenkin poseerattua tuomarille! Kun odottelimme vuoroamme, nauratimme kehän varrella olijoita Lordin tempuilla, jotka olivat omasta mielestäni todella tylsiä: ylävitosta, istumaahanistumaahan, ja syliin. Tosin Lordi teki ne ihan toisen asteen innolla kuin väki oli ilmeisesti tottunut... Syynä Hyvään, oli tuo parin sentin ylikorkeus, muuten olisi ollut ihan mahtava koira!
Junior handler ja Zumba:Olen tositositosi tyytyväinen meidän junnuiluun! Zumba tosin oli ihan mahtava, mutta väääsyynyyyt! Arvostelussa rastit oli Erinomaisen kohdalla ja tuomarin kommentti: Kauniisti ja hillitysti esitetty. Erinomainen yhteistyö koiran kanssa. Tuomari kysyi myös kehässä: Osaatko kertoa jotain tästä rodusta? Kyllä vain! Ja lopputulos olikin, pääsin kolmentoista parhaan joukkoon, huippunuorista!

Beltsu

lammaskoila

Zigita

Mitämäsäädän

Tää tunne, kun hiha valuu alas kesken liikkeiden... Hupsu

 

"On kyllä vähän hölmöä seisottaa tätä koiraa pöydällä" Totta! Zumba asettelis mieluummin ittensä!
< Keuliva Kastike (KK) Zumba

Seinäjokea ennen kävin Kuopiossa valmennusviikonlopulla Hupsun kanssa. SIitä voit lukea lisää Koiramme- lehdestä marraskuussa :)

Nyt mulla olikin sitten Syysloma!
Aika laiskalla olen ollut treenaamisen suhteen. Noormarkussa käydään tokoilemassa kerran viikossa keskiviikkoisin, sekä agility kerran viikossa, plus ratsastus. Maanantai ja tiistai on viikon vapaapäivät. Viikonloput yleensä painetaan jossain Suomen toisellapuolen.

Näpsän näyttelytreeni (seisotustreeni) jatkuu. Se vaan vihaa tota seisomista asettelua. Vapaana se seisoo jotenkin (yleensä tarjoaa maahanmenoa tai istumista). Agilityssä se on ollut ihan huippu! Menee kepitkin tosi hyvin, ilman verkkoja! Ja pentu on vasta 9kk.
No, syy miks koira meni tuona eräänä päivänä kepit ilman verkkoja... Oli pimeää. Se ei nähnyt "verkkoja". Noo, sain sen sitten valoisaankin aikaan menemään kepit, pienen pienellä käsiohjauksella.
Fixun seuraavissa treeneissä on kokeenomainen... APUA :D

Tällä hetkellä keskityn Fixulla agilityyn (Se pääsee kisaa joulukuus!!! D: ) Ja Mantalla tokoon, koska Fixulla tokoilu on jo ihan perus ok, ja niin myös Mantalla, mutta Fixulla alkaa tulemaan ikä täyteen, jotta päästäis kisoihi, ja Mantan tarvis päästä tokoon. Ja molempia pitäis harrastaa joten jako menee nyt näin!
Eilen Miian treeneissä Manta hyppäs 60cm hyppyjä. RImoja ei edes tullut alas (okei, jos tuli, niin selkeesti huoams mun virheet) vaikka kieputusta olikin! Ja siis, Miian treeneissä Fixun ja MISSIN kanssa. Missi on TOSI hyvä, mut se vaatii viel "tukee" radalla. Tosi kivaa rataa se silti tekee, Maneesis ne tolpat on kyl tiellä...

Näpsällä oli häntäkoipienvälissä päivät. Sain sen silti sujutettua treenikaverin syliin, ja koira alkoi rentoutumaan hyvinkin! Treenit menivät hyvin, koira meni putkea&puomia&hyppyrataa. Se edistyy aika nopeesti, kun on treenannu sillä NÄIN vähän.

Aussit ja puudeli meni kokonaisuudessaan hyvin. Fixun kanssa täytyy hioa vielä tuota irtoamista, sekä esteitä yksittäisinä (kontaktiesteet&kepit) Mutta muuten tekee aika kivaa rataa. Vauhti täytyy hakee vielä kaupasta. Kuinka paljon maksaa, tietääkö kukaan?

Loppuun vielä pari rentoa kuvaa:

Manta

Porin mätsäreistä, skyenterrieri

Porin mätsäreistä myös

Kuopion reissulta, auton ikkunan läpi+liikkeestä :D

On toi takapiha hauska, myös toisesta kohtaa :D

Takapihaa laiturilta

takapiha, Alhonjärvi

 

Huomenna nähdään Yyterin mätsärissä!!
Jusu

 

~Intohimo - Pakottamatta paras~

Tuulos RN 5.10.

Hieno Fixu!!
Gh. Amazingladyluck ERI3 <3
Nii, ja Mustikka oli ROP :)
kennel Glenhouse's ROP-KASV
ROP-PEN oli Remy, Anni (K.) esitti!
Lisäksi, esitin Oton, joka sai EVAn, kun ei näyttänyt tuomarilla hampaita :(
+ Roppu H, peitsasi koko kehän, kun kokeilin kehän ulkopuolella, ei askeltakaan peitsiä... mur :D Mutta kiitos silti, kun pääsin näitä handlaamaan!
Kasvisryhmässä siis Aatos, Torres, Fixu sekä Nyytti, Aatos ja Torres Fixun velipoikia :) Ei jääty loppu kehiin, kun Nyytti kuitenkin erosi poppoosta niin paljon, vaikka se KPkin tuli. Noh, Seinäjoella on sitten pari Fixun poppoosta lisää! ;)

Hyväntekeväisyys Match Show Pori 6.10. 2013

© Hanna

Maisan kanssa mätsäreissä. Maisa on vaan niin ihana! Tuloksena siis
X2

Eli monirotuisten toinen, tämmöinen hauska merkintämuoto. Syynä siis, että mätsärissä oli ulkomuototuomari tuomarina, niin koira siirrettiin x- rotuisiin, vaikka on ihan puhdas rotu. Maisa esiintyi hyvin! Tuomarina meillä oli niiiiin tuttu Jonna!

Plus omia kuvia:

 

 

Otsikon aiheeseen.

Koirat ja hevoset on niin hieno laji! Niiden kanssa tuntuu niin helpolta, mutta sitten todetaan että jotain jäi välistä, ja sitä aletaan hinkkaamaan. Sitten tullaan pisteeseen, että hei, tää juttu ihan oikeesti toimii, ei mitään muttia välissä.

     Junior Handlerissä tää kaikki pitää tehdä pikakelauksena eteenpäin, ainakin yleensä. Sun pitää selvittää pari asiaa omistajalta, kuten koiran ikä. Sitten pitää selvittää et mikä juttu on kaikista vaikeinta sun kannalta, sen koiran esittämisessä. Sun pitää tietää, et osaaks se kaiken, pystytkö tekemään pikkujuttuja esiintymisen parantamiseks. Yleensä kyllä, oikeet jutut on vaan löydettävä.
 Viereinen kuva ei periaatteessa liity mitenkään junior handleriin, koska kuva on rotukehästä.
     Mä haluan ilmaista erään mielipiteen näyttelyistä. Kouluttakaa koiranne sinne hyvin. Tosi hyvin. Saatte siitä niin paljon pointseja. Se tekee niin kivan silauksen, ja koirasta tulee entistä täydellisempi.
     Arvostan erityisesti niitä ihmisiä, jotka laittaa aikaa näyttelykoulutukseen, panostaa oikeasti. Harva kouluttaa kehäkäytöksen kohdalleen, monet ajattelevat: "Ei siellä paljon taitoa tarvita, kunhan hihnassa kulkee!!"
  Itsekin ajattelin jälkimmäisellä tavalla. Harjoittelin näyttelyä ennen kyllä, mutta koira ei juuri oppinut, loppujen lopuksi. Tälläkin hetkellä olen panostanut Mantaan, muut ovat osansa saaneet :P
     Tosin, hyvät handlerit saavat koirista parhaat puolet esiin- niin kuin me kaikki tiedämmekin, ja silloin näyttelykoulutus on toissijainen asia. Toivon että joskus myös itse olisin se "Hyvä Handler".

Agility, on laji jossa tarvitaan kehonkieltä, mutta sitä tarvitaan myös Junior handlerissä. Koira joka
on epävarma tai vaikka ääniherkkä. Tai molempia. On se huomattavasti koirallekin yksinkertaisempaa kertoa kehonkielellä, kuin läpättää niin paljon että koiralla on sydäri. Kehonkielellä pystyt kehässä aika huomaamattomasti kertomaan koiralle, mitä seuraavaksi on luvassa. Mennäänkö oikealle vai vasemmalle, mennäänkö ollenkaan?
     Yllä olevassa kuvassa Laura ja Fixun emä, Ququ. Kehonkieli näkyy loistavasti, samalla Laura tarkistaa, että koira varmasti vaikka ravaa. Samalla voi vaihtaa katseita tuomarin kanssa. Laura myös näyttää siltä, että hei, tolle voi jopa puhua!
     Agilityssä kehonkieli on tärkeämpiä kuin sanat. Ei koirat niitä ymmärrä, joten mitä turhista? Tosin aloittelevalla koiralla kannattaa pitää sanoja "tukemassa" koiraa. Mantalla pystyn menemään melkein radan ilman sanoja. Tosin, kontakteilla odota ja tule ovat erotettavissa muista. Käytän myös Eteen-käskyä. Tokihan koira periaatteessa ymmärtää, mutta koiralle selkeämpää on kehonkieli, niin junior handlerissä kuin agilityssäkin.

Lopuksi vielä kuvia, Mantasta & Fixusta. Hyvää syksyä!!!