~Intohimo - Pakottamatta paras~

Tuulos RN 5.10.

Hieno Fixu!!
Gh. Amazingladyluck ERI3 <3
Nii, ja Mustikka oli ROP :)
kennel Glenhouse's ROP-KASV
ROP-PEN oli Remy, Anni (K.) esitti!
Lisäksi, esitin Oton, joka sai EVAn, kun ei näyttänyt tuomarilla hampaita :(
+ Roppu H, peitsasi koko kehän, kun kokeilin kehän ulkopuolella, ei askeltakaan peitsiä... mur :D Mutta kiitos silti, kun pääsin näitä handlaamaan!
Kasvisryhmässä siis Aatos, Torres, Fixu sekä Nyytti, Aatos ja Torres Fixun velipoikia :) Ei jääty loppu kehiin, kun Nyytti kuitenkin erosi poppoosta niin paljon, vaikka se KPkin tuli. Noh, Seinäjoella on sitten pari Fixun poppoosta lisää! ;)

Hyväntekeväisyys Match Show Pori 6.10. 2013

© Hanna

Maisan kanssa mätsäreissä. Maisa on vaan niin ihana! Tuloksena siis
X2

Eli monirotuisten toinen, tämmöinen hauska merkintämuoto. Syynä siis, että mätsärissä oli ulkomuototuomari tuomarina, niin koira siirrettiin x- rotuisiin, vaikka on ihan puhdas rotu. Maisa esiintyi hyvin! Tuomarina meillä oli niiiiin tuttu Jonna!

Plus omia kuvia:

 

 

Otsikon aiheeseen.

Koirat ja hevoset on niin hieno laji! Niiden kanssa tuntuu niin helpolta, mutta sitten todetaan että jotain jäi välistä, ja sitä aletaan hinkkaamaan. Sitten tullaan pisteeseen, että hei, tää juttu ihan oikeesti toimii, ei mitään muttia välissä.

     Junior Handlerissä tää kaikki pitää tehdä pikakelauksena eteenpäin, ainakin yleensä. Sun pitää selvittää pari asiaa omistajalta, kuten koiran ikä. Sitten pitää selvittää et mikä juttu on kaikista vaikeinta sun kannalta, sen koiran esittämisessä. Sun pitää tietää, et osaaks se kaiken, pystytkö tekemään pikkujuttuja esiintymisen parantamiseks. Yleensä kyllä, oikeet jutut on vaan löydettävä.
 Viereinen kuva ei periaatteessa liity mitenkään junior handleriin, koska kuva on rotukehästä.
     Mä haluan ilmaista erään mielipiteen näyttelyistä. Kouluttakaa koiranne sinne hyvin. Tosi hyvin. Saatte siitä niin paljon pointseja. Se tekee niin kivan silauksen, ja koirasta tulee entistä täydellisempi.
     Arvostan erityisesti niitä ihmisiä, jotka laittaa aikaa näyttelykoulutukseen, panostaa oikeasti. Harva kouluttaa kehäkäytöksen kohdalleen, monet ajattelevat: "Ei siellä paljon taitoa tarvita, kunhan hihnassa kulkee!!"
  Itsekin ajattelin jälkimmäisellä tavalla. Harjoittelin näyttelyä ennen kyllä, mutta koira ei juuri oppinut, loppujen lopuksi. Tälläkin hetkellä olen panostanut Mantaan, muut ovat osansa saaneet :P
     Tosin, hyvät handlerit saavat koirista parhaat puolet esiin- niin kuin me kaikki tiedämmekin, ja silloin näyttelykoulutus on toissijainen asia. Toivon että joskus myös itse olisin se "Hyvä Handler".

Agility, on laji jossa tarvitaan kehonkieltä, mutta sitä tarvitaan myös Junior handlerissä. Koira joka
on epävarma tai vaikka ääniherkkä. Tai molempia. On se huomattavasti koirallekin yksinkertaisempaa kertoa kehonkielellä, kuin läpättää niin paljon että koiralla on sydäri. Kehonkielellä pystyt kehässä aika huomaamattomasti kertomaan koiralle, mitä seuraavaksi on luvassa. Mennäänkö oikealle vai vasemmalle, mennäänkö ollenkaan?
     Yllä olevassa kuvassa Laura ja Fixun emä, Ququ. Kehonkieli näkyy loistavasti, samalla Laura tarkistaa, että koira varmasti vaikka ravaa. Samalla voi vaihtaa katseita tuomarin kanssa. Laura myös näyttää siltä, että hei, tolle voi jopa puhua!
     Agilityssä kehonkieli on tärkeämpiä kuin sanat. Ei koirat niitä ymmärrä, joten mitä turhista? Tosin aloittelevalla koiralla kannattaa pitää sanoja "tukemassa" koiraa. Mantalla pystyn menemään melkein radan ilman sanoja. Tosin, kontakteilla odota ja tule ovat erotettavissa muista. Käytän myös Eteen-käskyä. Tokihan koira periaatteessa ymmärtää, mutta koiralle selkeämpää on kehonkieli, niin junior handlerissä kuin agilityssäkin.

Lopuksi vielä kuvia, Mantasta & Fixusta. Hyvää syksyä!!!