Australianpaimenkoirat
Aussit ovat olleet pitkän aikaa suosikeissani. Niillä on huippuluonne, sekä aivan oma persoona.
Glenhouse's Amazingladyluck "Fixu"
 |
| © Hanna-Maria |
Virallinen nimi:
|
Glenhouse's Amazingladyluck
|
Rotu:
|
australianpaimenkoira
|
Kutsuma nimi:
|
Fixu
|
Väri:
|
red merle valkoisin- & tan- merkein
|
Syntynyt:
|
23.6.2012.
|
Säkäkorkeus:
|
50cm
|
Paino:
|
n. 23kg
|
Harrastukset:
|
Agility, ToKo, Rally, nly
|
Pentueita:
|
0
|
Sukupuoli:
|
Narttu
|
|
|
|
|
Fixu
Fixu on toinen australianpaimenkoira elämässäni. Sain koiran siirtyessäni agilityn kakkosiin, bichon frisé Minin kanssa. Fixu on opettanut, kuinka kaikki koirat ovat omanlaisia persoonia. Odotukset Fixulta oli korkeat: Sen piti olla samanlainen kuin Manta. Parempikin. Toisin kuitenkin kävi. Tai miten sen ottaa: Fixu miettii enemmän, ja aluksi tuntui, että se oli etanan kanssa samassa kategoriassa agilityradalla. Sitten innostus lajiin syttyi leimahtaen. Onneksi.
Alun perin harjoittelin Fixun kanssa hirmuisesti tokoa. Tein paljon töitä, ja se näkyikin. Toisaalta, mikään ei tuntunut riittävän. Tein noin vuodessa sen, mitä tein Mantan kanssa... Ehkä kolmessa vuodessa? Fixu osaa, muttei aina välttämättä ymmärrä, mitä pyydän. kröhöm.
Fixu on loputon kehäkettu. Alussa opetin sen heti esiintymään hyvin, eikä siinä ole oikeastaan ikinä ollut ongelmaa. Fixu tekee työnsä hyvin, eikä säädä. Vara-Sertikin siltä löytyy. Fixu on esiintynyt parikin kertaa kasvattajaryhmässä, muutamia kertoja se on ollut kanssani junior handler- kilpailussa.
Fixu on luonteeltaan aika rauhallinen, mutta hirveän leikkisä. Treeneissä verryttely on joskus suorastaan rasittavaa, kun koko ajan täytyy yrittää saada Mantaa leikkimään. Totta kai myös Manta kettuuntuu, kun kakara kiusaa, ja menee sitten oikealle puolelle --> hihnat solmussa. Fixu oli ainakin ensimmäisenä vuotenaan "pystyyn kuollut" joten oli aika järkytys, kun se yhtäkkiä agilityradalla syttyi. Fixu haukkuu myös joissakin tilanteissa. Yleensä muiden hulluttamana.
Näyttelyt:
Vaasa KV 13.4.2013 -ÖSTLUND-HOLMSTEN MARITHA- ERI JUK1
Lahti KV 27.4.2013 -HORCHNER THEO- EH JUK3
Tampere KV 4.5.2013 -LEMO NIKSA- ERI JUK2
Harjavalta RN 25.5.2013 -STOCKMARI HARTO- ERI JUK1
Pori KV 27.7.2013 -LAWLESS PAUL- ERI JUK1 PN4 VA-SERT
Hämeenlinna RN 5.10.2013 -TAST HARRY- ERI JUK3
Seinäjoki KV 19.10.2013 -LAZIC SUNCICA- ERI NUK2
Glenhouse's Toccata "Manta"
© Jusu M.
Virallinen nimi:
|
Glenhouse's Toccata
|
Rotu:
|
australianpaimenkoira
|
Kutsuma nimi:
|
Manta, Rii
|
Väri:
|
blue merle valkoisin-&tan- merkein
|
Syntynyt:
|
28.7.2009
|
Säkäkorkeus:
|
48cm
|
Paino:
|
n. 20kg
|
Harrastukset:
|
Agility, ToKo, RTK, nly
|
Pentueita:
|
1
|
Sukupuoli:
|
Narttu
|
|
|
|
|
Manta
Manta on elämäni ensimmäinen australianpaimenkoira. Se antoi ausseista kuvan, että ne ovat energisiä, aina iloisia ja täynnä tekemisen tahtoa. Mantan sain ollessani yhdeksän vuotias, äitini halusi meille koiran. Äiti sai saksanpaimenkoiran, Diban, ja minä tämän pienen merlehirmun. Näin molemmilla oli tekemistä. Mantasta piti tulla kaikenmaailman agility-, toko jne. valio, mutta kappas... No, onhan tässä vielä pari vuotta aikaa kilpailla...
Asia, joka itseäni harmittaa, oli se, että en silloin arvostanut uutta koiraa, ja olin nuori, enkä osannut eikä minulla ollut juurikaan edes kiinnostusta kouluttaa. Juttu kehittyi hiljalleen, kävimme tokon alkeiskurssia ja sen semmoista. Kaikkea pientä, kerran viikossa. Joskus harvoin innostuin harjoittelemaan kotona. Myönnän, rakastin Mantaa paljon, mutta oma mielenkiintoni ei riittänyt silloin. Suuri osa Mantan pentu- ja nuoruusajasta meni omaan nuoruuteni. Yhdessä kasvoimme, ja opimme.
Pian kyllästyin tokoon niin pahasti, että äiti koulutti koiraa tokossa, ja minä agilityssä. Se tuntui joskus toivottomalta. Äiti opetti sille joitakin perusasioita, joihin omat hermoni eivät olisi riittäneet. Siihen aikaa, omassa mielessä ei edes käväissyt, että isin harjoittelemaan Diban kanssa.
Kun Manta oli ikä luokkaa kaksi vuotta, innostuin enemmän. Pikku hiljaa. Kaksi vuotiaana se lähti kisoihinkin, huonolla menestyksellä mutta kuitenkin. Kerran epiksissä, äiti teki tyhmän virheen ja lähti kesken ratasuorituksen puhumaan puhelimeen radan varrelta. Kun Manta huomasi, että äippä ei ollutkaan enää katselemassa tuossa paikassa, se meni "sekaisin". Sen jälkeen, lähdimme yksiin kisoihin Noormarkkuun. Lähdössä, Manta palasi ja hyppäsi yleisön ja radan erottavan aidan yli, äitin syliin. Se oli turhauttavaa pitkän aikaa. Mantaa ei voinut jättää lähtöön paikoilleen. Jossain vaiheessa se meni ohi.
Manta on kuumenevaa sorttia, herkkä koville äänille ja ehkä ainakin hieman pehmeä. Riiviö vihaa ulkona tarhaan jäämistä, etenkin kun siellä on tuota nuorisoa, jotka on sitten ihan peevelin rasittavia! Eikä siellä muutenkaan ole kivaa, tällaisen matamin mielestä.
Näyttelyt:
Pori KV 3.7.2010 -RUSKOVAARA ELENA- EH JUK1
Raisio KR 14.8.2010 -BISTER SOILE- EH JUK2
Seinäjoki KV 23.10.2010 -HEINILÄ MAIJA- EH JUK2
Harjavalta RN 28.5.2011. -LOKODI CSABA ZSOLT- ERI NUK2
Pori KV 28.7.2012. -VERMEIRE MYRIAM- H
Lahti RN 13.1.2013. -JUSLIN JOHAN- EH AVK1
Seinäjoki KV 19.10.2013 -LAZIC SUNCICA- ERI SA AVK2 PN3 VA-SERT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti