Huh, eli nyt kirjoitan eilisestä kun ei ollut eilen aikaa kirjoittaa :))
Aamulla lähdin Mantan kanssa pyöräillen tallille. Laitoin hepat ulos ja Manta jäi odottelemaan talon eteen kiinni sidottuna. Siellä se bongaili talomme kahta kissaa. Sanni oli ihmeen rauhallinen kun talutin sitä laitumelle, yleensä se on kuin tikittävä aikapommi joka räjähtää ellei pääse pian laitsalle. Depla myös oli vaihtanut hetkellisesti. Glenny hötkyili koko matkan takatallista laitsalle(Glennylla oma karsina issikoitten tallin takana). Siivosin tallit ja vein turvetta kaikille. Depla ja Sanni saivat molemmat puoli litraa kauraa, kun eivät käytä sitä mihinkään, pahoittelen että aikani ei juuri riitä ikinä ratsastukseen. Glenny sai tavalliseen tapaan litran, koska on "lihotuskuurilla" kun laihtuu niin helposti. Laitoin heinät ja menin hakemaan ulkona heiniä mussuttavaa Sannia treenaamaan hieman. Aluksi laittoi vastaan, mutta sitten vain peruuteltiin, pyörittiin niin kyllä se sieltä tuli. Eli harjoitellaan traikkuun menemmistä. Hyvin meni, ekalla kerralla tuli sillee et etujalat traikus. sit peruutin ponin pois ja pyörittii vähä ja tultii uudesta. ekal kerral meni oikealta ohi, toisella kerralla vasemmalta ja kolmannella kerralla oli puoliksi traikussa, takajalat trampilla ja etujalat sisällä. Siinä se sitten kyhjötti ja katseli sisältöä. Rapsuttelin ja kehuin, eikä Sanni laittanut yhtään pahakseen.
Kun tallilta päästiin, Manta veti vimmatusti kotio. Sillä on aina kiire. Kysyin äitiltä ehdinkö vielä tehdä Fixulle jäljen, mutta ei. No kävin tekemässä vähän tottista, eli seurautin ja leikin paljon. Tosi hyvin menee jo sivullekkin. Oikealla kädellä ei tartte enää näyttää, vasempaa vaan nostin että menee oikeaan kohtaan istumaan. Jes!!
Treeneis joita siis vedin minä, oli tosi kivaa. Tosin olin suunnitellut ihan ylivaikean radan: Eihän ryhmästä kukaan kisannut. Joten ensi kerraksi ajattelin vauhtirataa, mutta Hannalle ja Nellille täytyy jotain tekniikoita katsoa, Nelli menee niin lujaa... Elmolle vauhtirata olisi hyvä, koska Jennykin joutuu niin paljon kävelemään. Nalalle ja Justiinallekin vauhtirata tähän kohtaan sopii. Josefiinasta en tiedä millä koiralla tulee, mutta pitäisi vauhtiratojen niillekin sopia. Assilta ainakaan ei vauhtia puutu, mutta hyvää se sillekin tekisi.
Treenien jälkeen, harjoitin vielä Mantan, Fixun ja Minin. Mini piristynyt silmissä, kun en ollut varmaan kuukauteen kahteen tehnyt sen kanssa MITÄÄN. Vähän itseäkin harmitti, olen uhrannut suurimman osan ajasta Fixulle. Mutta nyt mamma jopa otti jalat alleen ja vauhtia riitti, jäin jopa jälkeen. Siinä hölmistyneenä katsoin kun koira vain lähti putkelle. Ei siinä muu auttanut kuin juosta. Mantalta tuli taas rimoja alas, mutta huomasin itsestäni että en ollut ihan parhaimmillani. Fixu meni tosi hyvin, putkeen ja teki rataa, puomin alastulo kontakteja ja jopa kiersi hypyn takaa!! Pituutta harjoiteltiin yhdellä. Sitten lopuksi leikittiin, ja kieltämättä Fixu on alkanut repimään lelua. SIinä sitä sitten juostiin maneesia ympäri minä Fixun ja lelun perässä, Fixu elvistellen, yksinään.
Kotiin tultuamme treenasin vielä Diban. Diba menee hyvin, kun vain jaksaa keskittyä. Seurasi välillä vähän liian kaukana ja vähän liian edessä, mutta sitten kun otin sen takaisin ja sihisin palasi aina paikalleen. Diba on siis äitini koira, ja olemme yhteistyötämme vasta aloittaneet. Mutta rotuun (saku) olen ihan korvia myöten ihastunut. Diba tekee siistiä ja uskomattoman upeaa työtä sen pari askelta jolloin keskittyy täysin muhun. Vautsi, upea koira. Ainoa ongelma että rähisee muille koirille niin että ei saa edes makupalalla (nakki, makkara, ei kelpaa mikään) huomiota. SIskolla on sakemanni uros Leevi jota ajattelimme kokeilla Diban totuttamista muihin koiriin. Diba on ihan ihmeellinen Leevin seurassa. Se murisee sille mutta myös pelkää. Silloin kun Diba oli Katilla hoidossa, nehän oli samassa häkissä. Ihan hyvä vain.
TÄNÄÄN ajattelin mennä pitkälle lenkille Mantan, Fixun ja Maisan kanssa, myöhemmin myös Diban kanssa :))
JA tietenkin tehdä Fixulle jälki ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti